Ei mennyt Turun reissu ihan putkeen. Alkumatkasta jouduin kolariin, josta kylläkin onneksi päästiin kumpikin osapuoli jatkamaan matkaa. Ajelin satasta (siinä kohtaa on läpi vuoden satasen rajoitus), kun tuli toinen auto kolmion takaa kylkeen. Onneksi vastapuoli tuli sillai viistosti, että raapi vaan auton kylkeä. Jos olis tullu suoraan nokka eellä, olisi voinut jutun jatko olla toinen. Mutta maalit lähti omasta autosta n. metrin matkalta ja peltikin meni vähän ruttuun. Vastapuolen autosta meni etukulma sisään. Henkilövaurioita ei tullut enkä pahemmin onneksi edes järkyttynyt. Järkyttyneempi oli vastapuoli, vanhempi nainen, joka meni aika shokkiin.

Matka Turkuun vei meiltä lähes 5 tuntia, josta osan aikaa Joona huhuili ikävissään, mutta suurimmaksi osaksi nukkui hiekka-astiassa tyytyväisenä :D Hotellihuoneeseen päästyä poika kipaisi heti sängyn alle, pelotti, mutta nopeasti se pelko hävisi ja huoneen tutkiminen alkoi. Mamman perään piti vain välillä huudella, kun katosin vessaan. Meidän Nuutti taas on hotellihuoneissa heti kotonaan ja tuntuu nauttivan, kun pääsee mamman kanssa kahdestaan. Nuutti ei sänkyjen alla piilottele, vaan sänky vallataan heti :)

Nuutti helmikuisella Tallinnan reissulla. "Tää sänky on sit mun."

Näyttelyssä Joona hävisi kumpanakin päivänä muille sarjansa pennuille. Saatiin EX 3 ja 2. Mutta tuomarit kirjoitti kumpikin seteleihin ylistäviä lauseita eikä kissasta löytynyt huomautettavaa. Onpahan Joona vain sellaisessa kasvuvaiheessa, että on kuin murrosikäiset pojat ainakin: eli mittasuhteet on nyt hiukan sekaisin. Näyttelykäytös on Joonalla myös hyvä. Istui ja ihmetteli tuomarinpöydällä uteliaana. Ei ollut arka eikä pelokas.

Joona -reissukissa valmiina uusiin seikkailuihin :)