Lauantaipäivä meni siis Kouvolan raviradan katsomotiloissa, joissa järjestettiin ns. drive-in -kissanäyttely. Tämä systeemi eroaa normaalinäyttelystä siinä, että kissojen ja omistajien ei tarvitse jäädä koko päiväksi paikalle lähtölupaa odottelemaan, vaan kun arvostelu on ohi eikä kissa mene jatkoon, voi lähteä menemään saman tien.

Raviradan katsomo oli odotetun ahdas ja sokkeloinen näyttelypaikka. Mutta hyvällä huumorilla ja pitkällä pinnalla siitäkin selvittiin. Kauppiaitakin oli tullut kivasti paikalle ja nyt minäkin sorruin kokeilemaan magneettikoruja niskakipujeni taltuttamiseen. Olen pitänyt sellaisia ihan humpuukina, mutta olen kuullut, että joillakin se tosiaan helpottaa kipuja. Perustuuko se sitten niihin magneetteihin vai omaan uskoon, sillä ei ole oikeastaan merkitystä. Pääasia, että auttaa. Ostinkin sitten tosi suloisen tassukaulakorun.

Magneetit näkyvät tuossa lukon vieressä, nuo kaksi pyöreää lätkää. En osaa vielä sanoa vaikutuksesta sitä enkä tätä, mutta katellaan mitä tapahtuu :)

Koska Nuutti oli jäänyt kotiin, jännitettäväksi jäi vain Peppi ja siskon birmapoika Olli. Kamerakin oli mukana, mutta en TIETENKÄÄN muistanut ottaa Pepistä yhtään kuvaa. Tuomari kehui Peppiä ja tyttö oli kaikin puolin EX-tasoa, mutta sertikisassa jäi kakkoseksi, koska toinen oli isompi. Näin se on aina meidän Pepin kohdalla. Peppi on pienikokoinen verrattuna muihin coonimörssäreihin ja tulee jäämäänkin pienemmäksi. Mutta toivomme, että kun ikää tulee lisää, tulee runkoon myös massaa ja karvaa ja kokoero vähän tasoittuu. Tämä varmaan tapahtuu viimeistään siinä vaiheessa, kun Peppi sterilisoidaan.

Sitten päästiin jännäämään Ollia, joka kilpaili ensimmäistä kertaa avoimissa luokissa. Tavoitteena oli eka CAP -serti myös.

Tuomarina Anne Paloluoma, joka pahoitteli Ollin ujoutta. Olisi varmasti Olli pärjännyt paremmin ja päässyt nominointeihin, jos ei olisi ollut niin kauhean ujona. Mutta serti kuitenkin tuli! Vielä kun plakkariin napsahtaa 2 sertiä, Olli on Premior :)

Olli ihmettelee silmät suurina, että missäs sitä oikein ollaan.

Kotimatkalle päästiin hyvissä ajoin ja kun kissoillekin oli pikkusen tuliaisia mukana, mikä oli kotiin mennessä :)