Hiekkaranta, jolla pituutta useita kilometrejä. Käveltiin kahden päivän aikana varmaan 10 km, joista suurin osa rantaa pitkin.

Rantakausi alkoi olla päättymässä, mutta aurinkovarjomeri tarjosi vielä yhden hellepäivän aikana suojaa auringonpalvojille, joita putkahti rannalle sankoin joukoin.

la "Palla" di Arnaldo Pomodoro. Veistos hotellimme läheisyydessä.

Hiekka oli jotain uskomattoman hienoa ja pehmeää. Kun oli kävellyt muutaman kilometrin tässä jalkapohjia hyväilevässä pehmeydessä, olivat myös jalkapohjat pehmeät kuin poski. Paras jalkaraspi ikinä! Lienevätkö lokkien räpylät yhtä hyvin raspautuneet :)

Pesarossa lienee ollut maailman suurimmat markkinat. Ainakin markkinakojuja oli niin paljon, ettei 8 tunnissa ehtinyt kaikkia edes kiertää. Kojut oli pystytetty kadunvarsille ja kadut oli siksi suljettu laajalta alalta.

Pesaron keskustan kaunis suihkulähde. Olisi tehnyt mieli riisua kengät ja mennä tuonne vilvoittelemaan jalkojaan :D

Kissat olivat matkamme ajan hyvässä hoidossa. Tytär halusi hoitaa Nipsua, koska poika on heidän lellikkinsä. Muut pojat menivät kissahotelliin ja hyvin siellä viihtyivätkin. Kiva tietää, että on olemassa hoitola, jonne saa isonkin kissalauman hoitoon tarvittaessa. Tytär kun ei kaikkia kuitenkaan voi ottaa.

Ensi viikolla alkaakin sitten taas pesurumba, kun Joona ja Nuutti lähtevät Pohkiksen näyttelyyn.

Viikonlopun Rurokin näyttelyreissu sujui onneksi melko kuivissa merkeissä.

Herätys oli ennen aamuneljää ja jo ennen viittä oltiin köröttelemässä kohti etelää Nuutin kanssa. Nuutti on aamuäreä, nyt se on pakko tunnustaa. En olisi uskonut, että kissa tai ylipäänsä eläin voi olla aamuäreä kuten ihminen, mutta kyllä Nuutti on. Jos Nuutti joutuu heräämään neljän aikaan, pojan päivä on pilalla. Kotoa lähtö ja automatka sujuu ihan mukavissa merkeissä, mutta koko näyttelypäivä muuten menee pojan kiukutellessa. Ensimmäiset sähinät tulee, kun otan pojan syliin ja olen menossa tuomaripöydälle. Seuraavat sähinät tulee tasaisin väliajoin tuomarin käsittelyssä. Onneksi se on vain puhetta ja jos näen, että tuomari epäröi mitä kissa aikoo, niin sanon myös tuomarille, että se on vaan puhetta. Tuomarillehan ei saisi puhua mitään oma-aloitteisesti, mutta eipä minua vielä siitä ole bannattu, että jonkun sanan sanon.

Lauantaina Nuutti oli TP ja sama linja jatkui paneelissa. Kun tuomari vain katsoikin Nuuttia, suu aukesi pihisemään :/ Paneelivoiton vei mettis, mutta luulen, ettei se Nuutin pihinöistä johtunut. Koko näyttely oli oikeastaan coonien ja norskien juhlaa. Paikalla oli birmojen parhaimmisto, jotka yleensä ovat nominoituja sekä paneelivoittajia, mutta nyt ei paneelissa montaa birmaa nähty ja koko viikonloppuna oli vain yksi BIS birma.

Yöksi mentiin GLO Hotel Selloon. Viihtyisä ja mukava paikka.

Nuutti tykkäsi, kun pääsi ikkunalaudalle makoilemaan ja seurailemaan mitä ulkona tapahtui. Poika oli tyytyväinen ja rentoutunut. Kunnon yöunien jälkeen oli herätys vasta seitsemältä ja näyttelypaikalle mentiin juuri ennen yhdeksää. Nuutti oli koko päivän kuin toinen kissa. Puski ja kehräili tyytyväisenä, tuomarille sähisi vain kerran. Nuutti oli jälleen TP ja paneelissa poika puski assaria ja antoi kaikkien tuomarien nostella ja pyöritellä itseään sähähtämättä kertaakaan. Voiton vei edellisen päivän mettis, mutta minä olin tyytyväinen pojan käytökseen.

Seuraava näyttelyreissu suuntautuu Tuuriin. Pohkiksen näyttely pidetään Keskisen kyläkaupassa. Olen vain sunnuntain ja mukaan lähtee Nuutti ja Joona. Olin ensin suunnitellut lähteväni sinne aamulla, mutta tästä kokemuksesta viisastuneena varasin jo majapaikan ja lähdetäänkin lauantaina. Ihan Nuutin takia :)

Kasvihuoneessa kylmä ei niinkään haitannut, tosin kasvu ei ollut kovin nopeaa. Pikkuhiljaa kurkkujen ja tomaattien taimet vahvistuivat, kukkia alkoi ilmestyä ja myös raakileita. Kurkkujen kukkia tupsuttelin siveltimellä, koska en ollut varma pölyttyisivätkö ne itsestään. Tomaatteja ravistelin mennen tullen.

Heinäkuun lämpöaalto iski sitten täydellä voimalla ja kasvihuoneen ovi ja ikkuna piti jättää auki ympäri vuorokauden. Tulikin tämän ansiosta pikkuapulaisia käymään kurkun kukilla eli kimalaisia ja kurkkuja alkoikin tulla hurjalla tahdilla.

Ensimmäinen kurkkusato. Keltaisetkin ovat kurkkuja. Tilasin niiden siemeniä ulkomailta, sillä muoto ja väri näytti jännittäviltä. Maku on hapokkaampi kuin kaupan kurkkujen ja siemenet myös isompia. Nuo alimmaiset ovat ihan tavallisia avomaankurkkuja. Taimet on edelleen aika pieniä, mutta jaksavat kukkia ahkerasti ja kasvattaa kurkkuja.

Kissat pääsivät poseeraamaan kurkkujen kanssa :) Lattialla Nipsu lempiasennossaan eli jalat taivasta kohti :D  Tuossa on mukana jo ensimmäinen kasvihuonekurkku mallia pitkula. Isoja kurkkuja tulee, kun muistaa kastella ahkerasti. Kurkut on tosi juoppoja.

Kasvihuoneeseen pääsee tässä vaiheessa vielä sisälle. Tällä hetkellä käytävää ei ole nimeksikään ja kastelu on tosi hankalaa, kun ei mahdu tuonne väliin kunnolla.

Tää on ihana tuoli. Oikea kuppi-istuin. Olen istunut tuolla illan pimeydessä ja ihaillut tähtitaivasta. Ympärillä hohtaa potagerin aurinkokennolyhdyt. Että minä nautin.... omasta puutarhasta.

Ja sitten tietenkin minun rakas poitsu, sinisilmähurmuri Nuutti. Nauttii puutarhasta varmaan yhtä paljon kuin minä.

Kissat ovat olleet erittäin laiskoja. Pitkiä kissankehoja venyy pitkin lattioita ja välillä näkymä muuttuu hivenen, kun joku kaveri etsii viileämmän kohdan. Mutta muuten ei paljoa tapahdu.

Heinäkuun puolivälissä käytiin Nuutin kanssa Siilinjärvellä viettämässä viikonloppu näyttelytohinoissa. Tuloksena lauantaina CACS, TP hävittiin pahimmalle kilpakumppanille. Sunnuntaina Nuutti jälleen CACS sekä myös TP. Paneelissa tuli jymy-yllätys. Pahin kilpakumppani oli paneelissa vastassa kera kahden muun kissan, mutta niin vaan vei Nuutti BISin äänin 3-1!! Nuutilla on nyt kasassa 6 BISsiä aikuisten luokista. Harmi, että DSMn saadakseen pitää odottaa vielä lähes 2 vuotta. Eiköhän näissä tule jatkossakin kierrettyä, joten kaipa se jossain vaiheessa sitten ansaitaan, toivottavasti.

Koska näyttelyrumba on ollut toukokuusta asti aika vilkasta, niin päätin antaa kesälomaa meille kummallekin ja ilmoittaa Nuutin vasta Rurokin näyttelyyn, joka on 23-24.8. Turkki Nuutilla on parhaimmillaan ja tuntuu, että se kasvaa vaan lisää koko ajan. Kesäkuun lopulla Tallinnassa otetuissa kuvissa turkki näyttää paljon lyhyemmältä, vaikka se silloinkin tuntui ja näytti olevan muhkeassa kunnossa.

Tässä tätä kesäeleganssia. Vähän muhku poika :)

Ja sitten Joona-poika työmaallaan. Pahvilaatikon silppuaminen tarjoaa mukavaa ajankulua ja energianpurkamista. Välillä pitää toki huilata :)

Päällimmäisenä elämässä on viime aikoina tietysti olleet näyttelyt Nuutin kanssa. Hyvinkään jälkeen käytiin näyttelyssä Jämsässä. Viikonloppu oli ihan uskomaton... Nuutti oli molempina päivinä BIS ja molempina päivinä myös kaikilla tuomariäänillä. Poika voitti kanssakilpailijansa äänin 5-0 ja molempina päivinä! Hurjaa!

Viime viikonloppuna eli 28-29.5. oltiin Tallinnassa. Piti hakea se viimeinen vitosluokan serti. Mentiin valmismatkalla eli bussikyydillä ja kivaa oli. Sikäli tosi helppoa mennä valmismatkalla, kun ei tarvi hoitaa mitään muuta kuin kissansa ja itsensä aina bussiin silloin kun tarvis vaatii. Hotellikin oli ihan siisti, vaikkakin hyvin neuvostoaikaisen tuntuinen.

Nuutti sai lauantaina sertinsä ja tuomari ihastui ilmeisesti ihan tosissaan Nuuttiin, koska huokaili pojan nähdessään "oh my god...." :D  Nuutti olikin sitten TP ja vähän myöhemmin BIS äänin 2-1. Nuutti sai myös sertinsä ja on nyt GIC.

Mutta kyllä Tallinan viikonloppu osoitti miten loppujen lopuksi päivät ja tuomarit voivatkaan olla erilaisia. Sunnuntaina tuomari kaivoi Nuutista esille kaikki viat mitä hän oli löytävinään ja TPssä matka tyssäsi siihen, että Nuutin turkki oli liian "fluffy". Paneeliin menikin sitten cooni bikineissään. Mutta ensimmäinen CACS tuli kuitenkin ja pitkä taival supremeen on sitten aloitettu :)

Sisko birmoineen oli Tallinassa hakemassa viimeistä 8 luokan sertiä ja Olli valmistuikin IPsi. Iloinen superyllätys oli se, että Olli oli BIS molempina päivinä. Kissa, joka vuosi sitten sai tyytyä EX2 eikä päässyt aina edes nominointeihin mukaan. Poika on kypsynyt aikuiseksi tosi hienosti :)

Ei tässä hirveästi kerkiä huilaamaan, kun jo seuraava koitos häämöttää. Kahden viikon päästä Siilijärvelle. Katsotaan mitä tällä kertaa tapahtuu ;)

Nuutti seilaa Jämsän palkintoruusukemeressä. Palkintopokaaleina oli Arabian erikoiskoristellut mukit, jotka oli tosi kiva idea :)

Tallinnan näyttelyssä.

Nuutti tykkäsi makoilla hotellihuoneen ikkunalaudalla. Kultahileinen kuoharipullo odottaa korkkausta. Juhlaan olikin rutkasti aihetta!

Näyttelypaikka oli vanha villatehdas, jossa oli runsaasti tilaa ja vaikka oli hirmuinen helle, niin sisällä oli aika miellyttävää. Kissoille toki piti laittaa häkkituuletin helpottamaan olotilaa ja minä otin mukaan tällä kertaa metallihäkin sturdin sijasta, jotta ilma varmasti kiertäisi kunnolla. Nuutti on siitä erikoinen kaveri, ettei se edes oikein viihdy kangashäkin tiiviydessä. Poika nauttii huomiosta ja nyt sen taas huomasin, kun harva metallihäkki salli esteettömän näkyyvyden. Nuutti makoilee mielellään ihan käytävän puolella :)

Tällä kertaa kerättiin näyttelystä vähän pienempi saalis kuin Pirokista ;)  Serti tuli sekä TP. Paneelissa oli yhteensä 6 kollia, joista Nuutti ja 2 muuta saivat tasaäänet eli 2-2-2. Ratkaiseva tuomari valitsi sitten tällä kertaa voittajaksi maine coonin.

Viime viikko meni lomaillessa ja kylläpä osasikin kaukonäköisesti valita talvella lomaviikkonsa :D Hellettä oli, jopa niin, ettei suunnitelluista raskaammista puutarhatöistä tullutkaan mitään. Mullan ja murskeen kärräys veti mehut jo ensimmäisen kuorman jälkeen. Kissoillakaan ei vetoja ollut paljoa sen enempää. Pitkiä kissankehoja venyi ja vanui pitkin lattioita halaamassa viileimpiä kohtia :D

Nuutti tykkää makoilla pihakeinussa. Kyllä me yleensä valjaissa liikutaan, mutta joskus harvoin käväistään pikkuisen ilmankin valjaita, kuten tässä kuvaustilanteessa. Nuutti kipaisee pihakeinuun aika nopeasti ja jos en itse ole yhtä nopea, ei minulle enää siellä tilaa olekaan :D

Olisihan se mukava makoilla ja tarkastella luontoa ihan omaan tahtiin, mutta eipä sitä näille kullanmuruille voi täyttä vapautta suoda.

Lopuksi vielä Tessan ottama "ateljee"kuva. Käytiin ottamassa Pirokissa Nuutin aikuiskuvat. Edelliset Nuutin ateljeekuvat ovat lähes kahden vuoden takaa. Ja onhan poika sentään hiukan aikuistunut niistä. Sinitaustaisessa kuvassa Nuutti on 7 kk.

Lauantaina meillä oli tuomarina Svetlana Stoliarova, tiukan näköinen venäläisrouva ja ajattelin häntä katsellessani, että mitähän tästä tuleekaan. Riittääkö Nuutin hurmurinkyvyt ja ulkonäkö tälle rouvalle. Nuutti tekikin parhaansa hurmaushommissa ja loikoili veikeästi pöydällä ja puski rouvan kynää ja käsiä oikein urakalla. Koska tuomarointi oli melko vähäsanaista, mutta ilmeet ihastuneita, uskalsin ajatella, että Nuutti taitaa olla hyvässä kurssissa tällä rouvalla. Pyyntö nominointeihin tulikin sekä EX1 ja serti.

TPssä meitä olikin sitten hurja joukko, 9 urosta. Ei meinannut tila riittää, kun yritimme kehiytyä tuomarin ympärille. Vähän jännitin Nuutin käytöstä, koska se ei siedä muita kissoja kovin lähellä ja nyt vieruskaverit melkein hönkivät päälle. Mutta onneksi Nuutin hermot pitivät aika hyvin, paria pahaa mulkaisua lukuunottamatta. Tuomari silmäili joukkiota melko ääneti, otti Nuutin hetkeksi pöydälle pöyhittäväksi ja toi takaisin. Melkein siinä samassa hän ojensi kätensä meitä kohti ja siinä vaiheessa meikäläisellä löi hetken tyhjää. Tarkoittaako se meitä...todella!!??? Kyllä vain! Nuutti oli TP ja otti monta kovaa päänahkaa siinä porukassa. Taakse jäi mm. moninkertainen WW-voittaja, tämänhetkinen kovin norskikolli,  jonka nimessä on titteleitä ja arvonimiä niin että hirvittää. Samoin jäi taakse toinen kova birmakolli, joka on TP melkein joka näyttelyssään.

Jäimme odottelemaan paneelia ilman sen kummempia odotuksia. Onhan Nuutti ollut TP monta kertaa, joista pentu- sekä nuortenluokissa on tullut BIS-voitot. Mutta aikuisiällä ei TPtä kummempaa vielä oltu koettu. Tiesin, että paneelissa se vasta kova vastus olisikin eikä siellä ole birmakollit niiden jätticoonien ja norskien ja räggäreiden keskellä juhlineet. Moneen vuoteen ei nimittäin birmakolli ole ollut BIS.

Paneelissa olikin sitten 9 kollia pöydällä. Nuutti käyttäytyi oikein kauniisti, vaikka pojan eniten inhoamaa toimintoa tapahtui alvariinsa: tuomari nostaa kissan ylös ja tuijottaa naamaa. Vain kerran Nuutilta pääsi iso kirosana, suu aukesi niin suureksi :D Tuomarit hyörivät kissojen ympärillä totuttuun tapaan ja lopussa on aina kissa tai pari, jonka ympärillä pyöritään eniten. Nyt Nuutti oli se kissa, jonka ympärillä kävi kuhina. Uskalsin ruveta ajattelemaan, että mitäs jos......

Kun kuuluttaja Veikko Saarela sai tuomarien äänet pöydälle, hän luetteli ensin mitkä kissat saivat ääniä. Kolme kissaa sai, Nuutti joukossa. Muut kissat poistuivat paikalta ja vain nämä 3 jäivät pöydilleen. Saarelan aloitettua tulosten kertomisen, meinasin pyörtyä silkasta jännityksestä. "Yhden äänen saa kissa numero X....Kaksi ääntä saa kissa numero Z ja KUUDELLA äänellä voitto menee kissalle numero 321!" Ja se oli meidän Nuutti!!! Kyllä siinä itkuksi ja nauruksi meni, kun kompuroin hakemaan kissan ja palkinnot. Tampereen näyttelyssä lauantaina oli yli 700 kissaa, joten näyttelyn lisäpisteet ovat todella kovat. En voinut uskoa tapahtunutta ja en meinaa sitä uskoa vieläkään!!!

Sunnuntaina oli birmojen erikoisnäyttely, jossa valittiin Breed BIS eivätkä birmat tämän vuoksi osallistuneet normaalipaneeliin. Tuomarina oli Mikael Edström, joka piti pojasta todella kovasti. TP valinnoissa oli vain 2 birmaurosta, josta Mikael ilmoitti Nuutin olevan selkeästi paras. Pääsimme tutustumaan häkittömään paneeliin, jossa kissa viedään omassa kopassaan odottelualueelle ja annetaan siellä assarille. Olin sopinut myös sunnuntaina kuten lauantaina tutun assarin kanssa, joka osasi käsitellä birmoja hyvin. Paneelissa oli 4 birmaurosta. Ja niin vain kävi, että Nuutti voitti Breed BISin äänin 3-1 ollen siis paras aikuinen birmauros!!!

Kyllä tässä riittää sulattelemista!

Kaikenhuipuksi Aamulehden toimittaja ja kuvaaja ryntäsivät meitä haastattelemaan. Vaikkei haastattelua lehdessä sen kummemmin ole, niin kuva komeilee heti ensimmäisenä kyllä nettilehdessä :)

http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194900536431/artikkeli/sopoysvaroitus+kissat+

valtasivat+pirkkahallin+viikonloppuna+katso+kuvat.html

Tämä valo ei tee oikeutta Nuutin silmien ihmeelliselle sinelle, joka Nuutilla on todella syvänsininen.

Kauluri ja karvat muutenkin ovat niin ihmeen muhevassa kunnossa, että ollaan ilmoittauduttu kevään ja kesän näyttelyihin oikein urakalla. Ensi viikonloppu menee Pirokin näyttelyssä Tampereella, jossa on sunnuntaina lisäksi birmojen erikoisnäyttely. Parin viikon päästä mennään päiväksi Ery-Sydin drive-iniin Hyvinkäälle ja kesäkuun puolessa välissä on Kes-Kis Jämsässä. Jos näistä kaikista napsahtaa serti, niin sitten se olisi lähdettävä Tallinnaan tienaamaan se viimeinen GICiin oikeuttava serti.

Birmojen erikoisnäyttelyssä on myös erikoisluokkia. Aiomme osallistua ainakin sinisimmät silmät -kilpailuun :)